Energia Finland on keskittynyt tuottamaan sähköä mahdollisimman monin eri tavoin, myös mahdollisimman luonnonmukaisn tavoin. Tuotamme sähköä ydinvoimalla, maakaasulla, kivihiilellä, öljyllä, vesivoimalla, tuulivoimalla, turpeella, biomassalla, polttamalla jätteitä sekä aurinkoenergialla. Asiakas voi valita näistä tavoista itselleen parhaiten sopivan tai itselleen sopivan sähköntuotantotapojen yhdistelmän.
Suomessa käytetään energian lähteinä eniten ydinvoimaa, vesivoimaa, kivihiiltä, maakaasua, turvetta sekä puupolttoaineita. Tuulivoiman käyttö energian lähteenä on kasvamassa, mutta tällä hetkellä sen käyttö on vähäistä. Suomessa noin 1/3 sähköstä tuotetaan samalla kun tuotetaan lämpöä. Tämä takaa sen, että polttoaineen sisältämä energia hyödynnetään mahdollisimman tarkalla tavalla. Polttoaineen sisältämästä energiasta voidaan muuttaa parhaimmillaan jopa 90% lämmöksi ja sähköksi.

Aurinkoenergia

Auringon tuottama säteily tuottaa yllättävän suuren määrän energiaa, mutta tästä energiasta saadaan hyödynnettyä ainoastaan murto-osa. Suomessa säteilyn vaihtelu vuodenaikojen mukaan rajoittaa tämän energiamuodon käyttöä. Aurinkopaneelien avulla tuotetaan aurinkosähköä. Nämä aurinkopaneelit sisältävät aurinkokennoja, joissa muodostuu sähköjännitettä auringonsäteiden sisältämän energian avulla. Kennot on yleensä valmistettu amorfisesta piistä, kiteistä tai monikiteistä. Aurinkosähköä voidaan myös varastoida tätä varten kehitetyissä akuissa. Suuressa määrin tapahtuva aurinkosähkön varastoiminen on nykykäytäntöjen varassa kuitenkin vielä haasteellista. Aurinkosähkö on näppärä ja luonnonmukainen tapa turvata sähkön saanti esimerkiksi mökillä, veneissä tai erämaakohteissa, joissa ei ole saatavilla verkkosähköä.

Tuulivoima

Tuulivoima on energialähteenä uusiutuva eikä sen aiheuta päästöjä maaperään, veteen tai ilmaan. Suomessa tuulivoimalla tuotetaan alle prosentti Suomessa käytettävästä sähköstä. Suomessa olisi mahdollista tuottaa tuulivoimaa huomattavasti nykyistä enemmän; sopivia alueita tuulivoimaloille maastamme löytyy esimerkiksi rannikkoalueilta, merialueilta sekä Lapin tunturialueilta. Vuoden 2020 tavoite onkin tuottaa 6 TWh sähköä tuulivoiman avulla. Vuoden 2025 tavoite on 9 TWh. Osa on jopa sitä mieltä, että maamme sähköntuotannosta niinkin suuri osa kuin 10-15 % voitaisiin tuottaa tuulivoimalla. Tämä tarkoittaisi noin 15-20 TWh:n vuosittaista tuulivoimalla tuotetun sähkön määrää.
Euroopassa tuulivoiman käyttö kasvaa voimakkaasti. Eniten tuulivoimaa käytetään Euroopassa Saksassa sekä Espanjassa. Tuulivoimalla tuotetun sähkön huono puoli on se, että sen tuotannossa esiintyy vaihtelua päivittäin ja jopa tunneittain riippuen sään tuulisuudesta. Tällöin sähköverkon vakaudesta tulee huolehtia toisten voimalaitosten avulla. Uskomme, että tulevaisuudessa kyetään luomaan sellaisia älykkäitä sähköverkkoja, jotka mahdollistavat tuulivoiman käytön aikaisempaa laajemmassa mittakaavassa uusin menetelmin. Uskomme myös, että uudet älykkäät sähköverkkoratkaisut voivat vähentää kylmien ja jäisten olosuhteiden aiheuttamia haasteita tuulivoiman käytössä.

Tuulivoiman käytön lisääminen on tärkeää erityisesti, koska tuulivoima on ympäristöystävällinen energian tuottamiskeino. Tällä hetkellä tuulivoiman käytön aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat lähinnä ainoastaan esteettisiä; suuret tuulivoimayksiköt pistävät helposti silmään ympäröivästä maisemasta. Tätä vaikutusta voidaan pienentää voimaloiden sijoittamisella esimerkiksi satama-alueille, teollisuusalueille, merelle tai muihin paikkoihin, joista ne näkyvät mahdollisimman vähän tai joissa on ennestään rakennuksia, jotka ovat kokoluokaltaan samaa luokkaa kuin tuulivoimayksiköt. Myös pintamateriaalien valinnalla on merkitystä ja tuulivoimalaitosten pintamateriaaleina pyritäänkin suosimaan mattapintaisia materiaaleja, koska kiiltävät pinnat näkyvät selkeästi paremmin kuin mattapintaiset pintamateriaalit.
Tuulivoimala aiheuttaa myös jonkin verran ääniä, joita syntyy kun mekaaniset osat liikkuvat ja kun lavat aiheuttavat aerodynaamisia ääniä. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksiin pyritään vaikuttamaan siten, että voimalat sijoitetaan riittävän kauas asuinrakennuksista sekä muista kohteista, jotka ovat meluherkkiä. Suunnitteluvaiheessa varmistetaan, että tuulivoimala alittaa sallitut meluarvot.

Jonkin verran tuulivoimalaitokset aiheuttavat ongelmia linnuille, jotka saattavat törmätä voimalaitoksen pyörivien roottoreiden lapoihin. Linnut saattavat myös muuttaa omaa käytöstään alueelle rakennetun tuulivoimalan vuoksi. Tämä vaikutus ei ole kovin suuri, koska arvioiden mukaan vain yksi lintu vuosittain kuolee Suomessa tuulivoimaloiden vuoksi. Myös lintujen törmäysriskiin voidaan vaikuttaa pohtimalla voimaloiden sijoituspaikkoja mahdollisimman tarkasti. On todettu, että merituulivoimalaitosten vaikutukset linnustoon ovat erityisen vähäisiä.