Tulevaisuudenvisio energiantuotannossa on luoda sellainen sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmä, joita voidaan pitää hiilineutraaleina, vuoteen 2050 mennessä. Tämä vähentäisi merkittävällä tavalla sähkötuotannon sekä kaukolämmöntuotannon suoria päästöjä. Myös fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenisi, koska vähäpäästöistä sähköä sekä kaukolämpöä käytettäisiin myös niiden korvaajina teollisuudessa, lämmityksessä sekä liikenteessä. Myös energiantuotannon hintakehitys kannustaa investoimaan tuotantoon, joka aiheuttaa vain vähän hiilidioksidia.
Mitä ilmaston muutos on?
Ilmastonmuutos tarkoittaa tilannetta, jossa kasvihuoneilmiö voimistuu aiheuttaen ilmastossa sellaisia muutoksia, jotka heijastuvat usealla tavalla sekä luontoon että ihmisten elinympäristöihin. Esimerkiksi tulvat, kuivuus ja myrskyt lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä.
Keinoja vastustaa ilmastonmuutosta ovat esimerkiksi seuraavat:
– Päästöjen vähentäminen
– Kansainväliset sopimukset
– Energian käytön tehostaminen
– Vähän päästöjä tuottavien sähköntuotantomuotojen suosiminen
– Vähän päästöjä tuottavien lämmöntuotantomuotojen suosiminen
– Liikenteen, teollisuuden sekä lämmityksen fossiilisten polttoaineiden korvaaminen
– Hiilidioksidin ottaminen talteen sekä
– Hiilidioksidin varastointi.
Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi:
– Hiilidioksidi
– Metaani
– Otsoni
– Dityppioksidi
– Kloorifluoratut hiilivedyt
– Fluoriyhdisteet sekä
– Bromiyhdisteet.
Miksi näistä kaasuista käytetään nimitystä kasvihuonekaasut? Nimi johtuu siitä, että nämä kaasut toimivat ilmakehässä kuten kasvihuoneen lasi. Ne siis päästävät auringon säteilyn lävitseen, mutta estävät osittain maapallon lämpösäteilyn karkaamisen. Tämän vuoksi maapallon keskimääräinen lämpötila on korkeampi kuin se olisi ilman kasvihuoneilmiötä. Toisaalta kasvihuoneilmiö on elämämme elinehto, mutta toisaalta kasvihuoneilmiön voimistumisella on negatiivisia seurauksia ilmaston lämpenemisen aiheuttamien ilmaston häiriöiden vuoksi.
Ilmastoneuvottelut
Maailmassa käydään neuvotteluita ilmastosopimuksista, jotka asettaisivat rajoitteita päästöjen vähentämiseksi sekä hillitsemiseksi. Nämä neuvottelut asettaisivat uusia vaatimuksia myös päästöjen seurannan suhteen sekä metsien ja maankäytön suhteen. Vuoden 1994 ilmastopuitesopimuksessa oli mukana yli 190 valtiota.
Euroopan osalta pohditaan jo tulevaisuutta vuoteen 2030 asti. EU on asettanut tavoitteekseen vähentää päästöjä 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä on tavoitteena vähentää kasvihuonepäästöjä 20% ja nostaa uusiutuvan energian käytön osuutta 20 prosenttiin. Lisäksi energian käyttöä on tarkoitus tehostaa 20% kyseiseen vuoteen mennessä.
Kioton pöytäkirja sekä YK:n ilmastosopimus määrittelevät EU:n ilmastopolitiikan raamit. Ohjauskeinona käytetään erityisesti päästökauppaa, johon lukeutuu noin 40% päästöistä EU:n sisällä. Päästökaupassa päästöille määritellään kiintiö. Hiilidioksidimääriä mitataan päästöyksiköillä, jotka ovat ikäänkuin ilmastopolitiikan ”valuuttaa”. Yksi päästökaupassa käytettävä päästöyksikkö vastaa hiilidioksiditonnia. Vuonna 2020 tämä päästökaupassa määritelty kiintiö on 21% pienempi kuin päästöt vuonna 2005. Päästöoikeuksia voi sekä ostaa että myydä ja päästökauppaan kuuluvien tulee palauttaa vuosittain viranomaisille päästöjään vastaavan määrän verran päästöoikeuksia. Yhteensä päästökaupan ulkopuolisten päästöjen on tarkoitus vähentyä 10% vuoteen 2020 mennessä.
Suomen maakohtainen tavoite päästöjen vähentymisen osalta on -16% vuoteen 2020 mennessä. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 1/3 muodostuu kaukolämmön sekä sähkön tuotannossa. Myös teollisuuden prosesseissa, energiantuotannossa, liikenteessä, kiinteistökohtaisessa lämmityksessä, jätehuollossa, maataloudessa sekä metsätaloudessa on päästöjen osalta runsaasti parantamisen varaa. Maassamme pyritään vähentämään päästöjä edistämällä uusiutuvan energian käyttöä sekä säästämällä energiaa. Suomeen on päätetty rakentaa lisää ydinvoimaloita päästöjen vähentämiseksi. Kivihiilen sekä turpeen käyttöä pyritään vähentämään ja tuulivoimatuotannon kasvua pyritään puolestaan lisäämään.
On tärkeää, että kehitämme energiaratkaisuja, joita voidaan pitää kestävinä sekä ympäristölliseltä, taloudelliselta että sosiaaliselta kannalta katsottuina. Hiilineutraaliin tulevaisuuteen siirtyminen edellyttää sekä aktiivisia tekoja että poliittisia toimenpiteitä! Nämä ratkaisut ovat erittäin tärkeitä maapallomme tulevaisuuden kannalta. Hiilineutraaliin sähköön sekä kaukolämpöön siirtyminen ei tuo mukanaan ainoastaan haasteita, vaan se tuo mukanaan myös monia mahdollisuuksia – hiilineutraaliin sähköön sekä kaukolämpöön siirtyminen tarjoaa mahdollisuuksia maapallolle, joka on meidän kaikkien yhteinen koti – äitimaa.